Tulosraportti sisältää hyvinvoinnin ja terveyden kannalta keskeisimpien kuvaajien jakaumia kunnittain sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. 

Tuloksien mukaan pääkaupunkiseudun asukkaista

•    84 prosenttia on tyytyväisiä asuinalueensa olosuhteisiin. Naiset ovat keskimäärin hieman tyytyväisempiä kuin miehet. Kauniaisissa tyytyväisiä oli suhteellisesti eniten (91 %) ja Vantaalla osuus oli hieman pääkaupunkiseudun keskiarvoa pienempi (77 %).
•    59 prosenttia kokee elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi. 75 vuotta täyttäneiden joukossa osuus jää nuorempia ikäryhmiä pienemmäksi. Kaupunkien välillä osuus vaihteli Kauniaisten 73 prosentista Vantaan 52 prosenttiin.
•    16 prosenttia on psyykkisesti kuormittunut. Alle 55-vuotiaiden joukossa osuus on selvästi vanhempia ikäryhmiä korkeampi. Kauniaisissa psyykkisesti kuormittuneiden osuus oli pienin. 
•    8 prosenttia tupakoi päivittäin. Tupakointi on 55–74-vuotiaiden joukossa yleisempää kuin nuoremmilla tai vanhemmilla ikäryhmillä. Vantaalla osuus on naapurikuntia suurempi (12 %).
•    42 prosenttia liikkuu terveyssuositusten mukaan tarpeeksi. Miehet saavuttavat terveysliikuntasuositukset naisia useammin ja nuoret ikääntyneitä useammin. Vastaajista 43 prosentilla päivittäinen liikunta on vähentynyt koronaepidemian johdosta. Eniten liikunta on vähentynyt 20–54-vuotailla. Joka viidennen kohdalla päivittäinen liikunta puolestaan on lisääntynyt. Kauniaisissa liikuntaa lisänneitä on eniten ja Vantaalla vähiten.
•    47 prosenttia arvioi, että koronaepidemia on lisännyt yksinäisyyden tunnetta. Osuus on naisilla (52 %) miehiä (41 %) suurempi. Lisäksi osuus on alle 55-vuotiaiden joukossa hieman vanhempia ikäryhmiä korkeampi.
•    19 prosenttia lääkärin palveluita 12 viime kuukauden aikana tarvinneista tai käyttäneistä arvioi palvelun olevan riittämätöntä. Vastaava osuus hammaslääkärin palveluiden osalta oli 23 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun kaupungit tekevät yhteistyössä hyvinvointikyselyn tuloksista myös laajemman julkaisun, jossa asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä tarkastellaan syvemmin. Raportti julkaistaan vuoden lopulla.

Vertailusta muihin tutkimuksiin

Pääkaupunkiseudun hyvinvointikyselyn kyselylomakkeella on paljon samoja kysymyksiä kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinSote-tutkimuksen kyselylomakkeilla ja aineistosta kootut indikaattorit ovat suurelta osin samoja kuin FinSote-tutkimuksen tulosraporteissa. Pääkaupunkiseudun hyvinvointikyselyn tulokset eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia FinSote-tutkimuksen tulosten kanssa, sillä kyseessä on kaksi erillistä tutkimushanketta, joissa muun muassa vastauskatoa on huomioitu eri tavalla.