Tutkimusraportissa tarkastellaan pääkaupunkiseudun asukkaiden hyvinvointia useasta eri näkökulmasta. Se tarjoaa kattavan tietopohjan kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden osatekijöiden ymmärtämiseen. Kyselytutkimuksen tuloksista on jo aiemmin julkaistu tulosraportti, joka sisältää hyvinvoinnin ja terveyden kannalta keskeisimpien kuvaajien jakaumia kunnittain ja sukupuolen mukaan.

Pääkaupunkiseudun asukkaat kokevat terveydentilansa paremmaksi kuin suomalaiset keskimäärin

Pääkaupunkiseudun asukkaista useampi kuin kaikista suomalaisista kokee terveydentilansa hyväksi. Heillä myös esiintyy harvemmin pitkäaikaisia toimintarajoituksia terveysongelmien vuoksi. Tutkimuksen mukaan enemmistö pääkaupunkiseudulla asuvista kokee myös elämänlaatunsa hyväksi. Työikäisistä kolme neljästä arvioi työkykynsä erinomaiseksi. Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus on kuitenkin kasvanut. Näin on käynyt sekä pääkaupunkiseudulla että koko maassa. Tämä liittynee ainakin osin koronaepidemiaan.

Elintavoissa on parantamisen varaa ja mielen hyvinvoinnissa on haasteita

Ainoastaan joka kolmas pääkaupunkiseudun asukas liikkuu terveyden kannalta riittävästi ja käyttää kasviksia sekä hedelmiä suositusten mukaisesti. Alkoholin liikakäyttö on yleisintä 65–79-vuotiaiden ikäryhmässä, humalahakuinen juominen 40–64-vuotiailla. Alkoholia liikaa käyttävien ja humalahakuisesti juovien osuudet ovat pysyneet pääkaupunkiseudulla muuttumattomina verrattuna edelliseen tutkimusajanjaksoon 2017–2018. Päivittäistupakointi on kokonaisuudessaan vähentynyt, mutta tupakoinnin erittäin suuret koulutusryhmittäiset erot eivät ole kaventuneet.

Tutkimuksen mukaan mielen hyvinvoinnin haasteet ovat muita yleisempiä nuorissa ikäryhmissä. Myös koronan aikana nuoret aikuiset ovat kokeneet uupumuksen lisääntyneen kaikkein selvimmin. Pääkaupunkiseudun asukkaista lähes joka kymmenennen osallisuuden kokemus on hyvin vähäinen. Lisäksi useampi kuin joka kymmenes tuntee itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Yksinäisyyden kokeminen on yleisintä 20–39-vuotiaiden ja yli 80-vuotiaiden ikäryhmissä. 

Valtaosalla asukkaista asiat ovat hyvin, mutta samanaikaisesti hyvinvointierot ovat suuria

Tutkimuksen mukaan joka neljäs pääkaupunkiseudulla asuva kokee menojensa kattamisen tuloillaan hankalaksi. Työttömyys ja työkyvyttömyys lisäävät toimeentulohaasteita kaikissa koulutusryhmissä. Lähes joka viides on joutunut tinkimään lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahanpuutteen vuoksi – yleisintä tämä on juuri terveysongelmia kokevien joukossa.

Pääkaupunkiseudulla oli jo ennestään merkittäviä väestöryhmien välisiä terveyseroja, ja koronaepidemian aikana ne ovat todennäköisesti syventyneet entisestään. Yksi tutkimuksen monessa tarkastelussa esiin nouseva sosioekonominen taustatekijä on koulutustaso: korkeasti koulutetut voivat paremmin monen indikaattorin mukaan. Vaikka väestön hyvinvointi ja terveydentila ovat yleisesti parantuneet pitkällä aikavälillä, ei kehitys ole ollut yhtä suotuisaa kaikissa väestöryhmissä.